Ville Jussila, turkulaisen
laivanvarustamon Meriauran kontrolleri, on kirjoittanut töiden
lomassa kohtausta elokuvakäsikirjoitukseen. Elokuva kertoo Meriauran arvoista
ja strategiasta ja henkilökunta ideoi, käsikirjoittaa sekä osittain myös
toteuttaa sen. Elokuvan on tarkoitus
toimia myös uusien työntekijöiden perehdytyksen tukena.
"Henkilöstörakenteemme
on alalle epätyypillisen matala, ja ajattelin, että modernein keinoin ajatukset
menisivät paremmin perille, kuin että annetaan käteen perinteinen Tervetuloa taloon -esite. Uskon, että
visuaalisuus tekee asiasta kiinnostavamman ja helpommin omaksuttavan", Meriauran
hallituksen puheenjohtaja Jussi Mälkiä
kertoo.
Kun
henkilöstö käsikirjoittaa elokuvaa firman strategiasta, puhutaan taiteen
soveltavasta käytöstä liike-elämässä. Taide - olipa se sitten kuva-, sana-,
ääni- tai teatteritaidetta -
toimii silloin oppimisalustana jollekin yrityksen tavoitteelle ilman
omaa taiteellista päämäärää.
Ideana on, että kun ihmiset osallistuvat itse aktiivisesti tehden, kirjoittaen, musisoiden, maalaten, aistejaan ja tunteitaan käyttäen, asiat tarttuvat mieleen tehokkaammin kuin vaikkapa seminaarissa istuen.
Ideana on, että kun ihmiset osallistuvat itse aktiivisesti tehden, kirjoittaen, musisoiden, maalaten, aistejaan ja tunteitaan käyttäen, asiat tarttuvat mieleen tehokkaammin kuin vaikkapa seminaarissa istuen.
Taiteen
käyttö organisaatioiden kehittämisessä ei ole uusi juttu Suomessa, mutta nyt
sitä rummutetaan useassa julkisen sektorin hankkeessa. Työelämän murros ja alati toisiaan
seuraavat muutokset yritysten toimintaympäristössä suorastaan huutavat uusia
toimintatapoja ja innovaatioita.
Tarkoitus on myös rakentaa siltaa luovien alojen ja muun työelämän välille. Samalla avautunee uusia työtilaisuuksia korkeasti koulutetuille taiteilijoille, joita on työttömyyskortistossakin pitkä jono.
Tarkoitus on myös rakentaa siltaa luovien alojen ja muun työelämän välille. Samalla avautunee uusia työtilaisuuksia korkeasti koulutetuille taiteilijoille, joita on työttömyyskortistossakin pitkä jono.
Italialainen
professori Giovanni Schiuma on
tutkinut parikymmentä vuotta, miten taidetaustaista osaamista kannattaa viedä
organisaatioon ja mitä hyötyä siitä on. Schiuman mukaan taidepohjaisten
metodien avulla voi kehittää muun muassa organisaation tunnejohtamista,
eettisyyttä, energisyyttä, läsnäoloa ja kokonaisvaltaista esteettisyyttä. Hän
katsoo, että nämä ovat juuri niitä menestystekijöitä, joiden tasoja nostamalla
organisaatiot voivat toimia luovasti ja joustavasti turbulentissa
toimintaympäristössä.
Taiteen
soveltaminen liiketoiminnassa voi olla vaikkapa sitä, tiimit hiovat kitkojaan Forum-teatteri -metodilla, jossa haasteet
kirjoitetaan näytelmän muotoon. Tiimiläiset, näytelmän yleisö, vaikuttavat
näytelmän käänteisiin keskustellen, välillä rooleissakin näytellen, ja saavat
kokeilla erilaisia toimintatapoja tilanteiden ratkaisuksi.
Yritys voi
soluttaa taiteen ja taiteellisten prosessien käytön myös syvemmälle liiketoimintaansa ja sen kehittämiseen.
Tällöin kyseeseen voi tulla pidempikestoinen, jopa useamman vuoden projekti,
jossa taiteen ammattilaisten tuella tavoitellaan pysyvämpää muutosta
organisaation toimintaan.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on saatu hyviä kokemuksia pitkäaikaisista taidepohjaisista interventioista työilmapiirissä ja tuotekehittelyssä. Kun taiteilija osallistuu yrityksen tuote- tai palveluinnovaatioprosessiin, hän tuo mukanaan uusin silmin katsomista ja kyseenalaistaa vanhat kaavat.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on saatu hyviä kokemuksia pitkäaikaisista taidepohjaisista interventioista työilmapiirissä ja tuotekehittelyssä. Kun taiteilija osallistuu yrityksen tuote- tai palveluinnovaatioprosessiin, hän tuo mukanaan uusin silmin katsomista ja kyseenalaistaa vanhat kaavat.
Meriauran
Ville Jussilalle elokuvan tekeminen on tuonut mukavaa vaihtelua työhön. Hän
kiittelee työtapaa, jossa laivanvarustamon koko henkilöstö on osallistunut toteutukseen.
"Se
vahvistaa me-henkeä, ja vaikean asian sisäistämistä auttaa, kun pääsee itse
tekemään."
Vinkkejä
organisaation luovuuden ja energisyyden kehittämiseen:
1. Unohda
puuduttavat strategiakalvosulkeiset. Kutsu keraamikko apuun ja anna ihmisten
muotoilla savesta näkemyksensä strategiasta.
2. Pestaa
kuoronjohtaja ja järjestä ainakin kerran kvartaalissa mahdollisuus marmatuskuoroon,
johon kukin halukas sanoittaa ja sovittaa valituksensa.
3. Perusta perinteinen sekakuoro. Suomi on laulajien ja karaoken luvattu
maa - kyllä niitä innokkaita sinunkin firmassasi on. Hommat alkavat sujua naapuriyksikön kanssa, kun yhteinen
sävel löytyy.
4. Järjestä lounasdisko ruokalassa. Yllätyt sen suosiosta.
5. Kirjoita runo työtoverista tai asiakkaasta ja anna se hänelle. Opitte
kumpikin toisistanne.
6. Puhu tunteista ja vapauta muutkin puhumaan niistä. Organisaatiot ovat
tunteita pullollaan. Niiden johtamisesta on kyse.
(Kirjallisina lähteinä käytetty
Giovanni Schiuman The Value of Arts in Business sekä Lotte Darson Artful
Creation. Learning Tales of Arts in Business )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti