Hissipuhe haltuun

Oman osaamisen tai idean kiteytys innostavaksi pikku puheeksi on taito, jota kannattaa harjoitella. Yhdysvalloista meillekin kotoutuneessa konseptissa oma esittely kiteytetään tarinaksi, jonka ehtii kertoa keskiverto hissimatkan aikana, noin puolessa minuutissa. Tavoitteena on herättää kuulijan kiinnostus ja saada kutsu jatkokeskusteluihin.

Hissipuhe taipuu tueksi moneen tavoitteeseen. Se voi olla oiva työkalu kun esittelet bisnesideaasi rahoittajille, kauppaat tuotettasi jälleenmyyjille, mutta myös työnhakutilanteessa.

Valmisteltu pikapuhe takataskussa haaveiden toteutuminen ei jää vain sattuman varaan, jos hetkesi yks kaks koittaa vaikkapa kaupan parkkipaikalla. Useimmilla menee kieli solmuun sillä lyömällä, kun pitäisi rohkeasti tarttua tilaisuuteen ja tehdä vaikutus. Samaa pätee myös sovittuihin tapaamisiin, joissa jännitys voi tehdä omat jekkunsa.

Toimiva hissipuhe edellyttää huolellista valmistelua ja sinnikästä harjoittelua. Asiasisällön saa mieluummin suoristaa kuin mutkistaa. Mieti, mitä sanoisit, jos kertoisit asian äidillesi. Harvempi mamma tuntee yksityiskohtaisesti jälkikasvunsa työtehtäviä tai jaksaa kuunnella jaarittelua alan markkinatilanteesta. Spesifejä termejä tai yksityiskohtiin paneutumista kannattaa karttaa.

Älä pelkää reipasta kiteytystä, kärjistystä ja korostusta. Puheen rakentamisessa on hyvä miettiä, mitä odotat kuulijalta - ja myös kertoa se. Tämä auttaa tekemään oikeita valintoja sisällössä ja virittää samalla kuulijan odotuksia.

Kun sisältö on kohdillaan, saattaa haasteita löytyvä vielä henkiseltä puolelta. Oman osaamisen valikoitu kultareunainen esittely ei välttämättä istu luontevasti meikäläiseen kulttuuriin, jossa tapana on enemminkin vähätellä kuin kehuskella tekemisiään.

Muutamia vinkkejä  hissipuheen valmisteluun:

1. Kiteytys. Pohdi ja kirjoita nasevasti kuka olet, mitä teet, miksi ja mitkä ovat tavoitteesi. Mitä teet paremmin kuin muut?

2. Erottautuminen. Mieti, mikä on se asia, jonka haluat yleisön sinusta muistavan.

3. Ryhti. Muista hyvä ryhti ja katsekontakti. Ryhdikkäänä myös ääni kulkee paremmin.

4. Harjoittele. Ota puheesta aikaa ja harjoittele ääneen peilin edessä. Video on lahjomaton tuomari, mutta kaverit tai perhekin käyvät harjoitusyleisöstä.

5. Pyydä palautetta. Jos kukaan ei muista mitään esityksestäsi, on siinä jotain pielessä.

Taide soveltuu myös muutoksen tueksi

Kaivelin kirjoittamieni juttujen arkistoja ja löysin yhden aika kivan Talouselämän numerossa 3/2013 ilmestyneen jutun siitä, miten taiteen soveltava käyttö sopii myös liike-elämään ja voi jopa auttaa organisaatiota muuttumaan. Aihetta on edelleen käsitelty yllättävän vähän. Kas tässä: 

Ville Jussila, turkulaisen laivanvarustamon Meriauran kontrolleri, on kirjoittanut töiden lomassa kohtausta elokuvakäsikirjoitukseen. Elokuva kertoo Meriauran arvoista ja strategiasta ja henkilökunta ideoi, käsikirjoittaa sekä osittain myös toteuttaa sen. Elokuvan on tarkoitus toimia myös uusien työntekijöiden perehdytyksen tukena.

"Henkilöstörakenteemme on alalle epätyypillisen matala, ja ajattelin, että modernein keinoin ajatukset menisivät paremmin perille, kuin että annetaan käteen perinteinen Tervetuloa taloon -esite. Uskon, että visuaalisuus tekee asiasta kiinnostavamman ja helpommin omaksuttavan", Meriauran hallituksen puheenjohtaja Jussi Mälkiä kertoo.

Kun henkilöstö käsikirjoittaa elokuvaa firman strategiasta, puhutaan taiteen soveltavasta käytöstä liike-elämässä. Taide - olipa se sitten kuva-, sana-, ääni- tai teatteritaidetta -  toimii silloin oppimisalustana jollekin yrityksen tavoitteelle ilman omaa taiteellista päämäärää.

Ideana on, että kun ihmiset osallistuvat itse aktiivisesti tehden, kirjoittaen, musisoiden, maalaten, aistejaan ja tunteitaan käyttäen, asiat tarttuvat mieleen tehokkaammin kuin vaikkapa seminaarissa istuen. 

Taiteen käyttö organisaatioiden kehittämisessä ei ole uusi juttu Suomessa, mutta nyt sitä rummutetaan useassa julkisen sektorin hankkeessa.  Työelämän murros ja alati toisiaan seuraavat muutokset yritysten toimintaympäristössä suorastaan huutavat uusia toimintatapoja ja innovaatioita.

Tarkoitus on myös rakentaa siltaa luovien alojen ja muun työelämän välille. Samalla avautunee uusia työtilaisuuksia korkeasti koulutetuille taiteilijoille, joita on työttömyyskortistossakin pitkä jono.

Italialainen professori Giovanni Schiuma on tutkinut parikymmentä vuotta, miten taidetaustaista osaamista kannattaa viedä organisaatioon ja mitä hyötyä siitä on. Schiuman mukaan taidepohjaisten metodien avulla voi kehittää muun muassa organisaation tunnejohtamista, eettisyyttä, energisyyttä, läsnäoloa ja kokonaisvaltaista esteettisyyttä. Hän katsoo, että nämä ovat juuri niitä menestystekijöitä, joiden tasoja nostamalla organisaatiot voivat toimia luovasti ja joustavasti turbulentissa toimintaympäristössä.

Taiteen soveltaminen liiketoiminnassa voi olla vaikkapa sitä, tiimit hiovat kitkojaan Forum-teatteri -metodilla, jossa haasteet kirjoitetaan näytelmän muotoon. Tiimiläiset, näytelmän yleisö, vaikuttavat näytelmän käänteisiin keskustellen, välillä rooleissakin näytellen, ja saavat kokeilla erilaisia toimintatapoja tilanteiden ratkaisuksi. 

Yritys voi soluttaa taiteen ja taiteellisten prosessien käytön  myös syvemmälle liiketoimintaansa ja sen kehittämiseen. Tällöin kyseeseen voi tulla pidempikestoinen,  jopa useamman vuoden projekti, jossa taiteen ammattilaisten tuella tavoitellaan pysyvämpää muutosta organisaation toimintaan.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on saatu hyviä kokemuksia pitkäaikaisista taidepohjaisista interventioista työilmapiirissä ja tuotekehittelyssä. Kun taiteilija osallistuu yrityksen tuote- tai palveluinnovaatioprosessiin, hän tuo mukanaan uusin silmin katsomista ja kyseenalaistaa vanhat kaavat.   

Meriauran Ville Jussilalle elokuvan tekeminen on tuonut mukavaa vaihtelua työhön. Hän kiittelee työtapaa, jossa laivanvarustamon koko henkilöstö on osallistunut toteutukseen.

"Se vahvistaa me-henkeä, ja vaikean asian sisäistämistä auttaa, kun pääsee itse tekemään."

Vinkkejä organisaation luovuuden ja energisyyden kehittämiseen: 

1. Unohda puuduttavat strategiakalvosulkeiset. Kutsu keraamikko apuun ja anna ihmisten muotoilla savesta näkemyksensä strategiasta. 

2. Pestaa kuoronjohtaja ja järjestä ainakin kerran kvartaalissa mahdollisuus marmatuskuoroon, johon kukin halukas sanoittaa ja sovittaa valituksensa.  

3. Perusta perinteinen sekakuoro. Suomi on laulajien ja karaoken luvattu maa - kyllä niitä innokkaita sinunkin firmassasi on.  Hommat alkavat sujua naapuriyksikön kanssa, kun yhteinen sävel löytyy. 

4. Järjestä lounasdisko ruokalassa. Yllätyt sen suosiosta.

5. Kirjoita runo työtoverista tai asiakkaasta ja anna se hänelle. Opitte kumpikin toisistanne.

6. Puhu tunteista ja vapauta muutkin puhumaan niistä. Organisaatiot ovat tunteita pullollaan. Niiden johtamisesta on kyse.

(Kirjallisina lähteinä käytetty Giovanni Schiuman The Value of Arts in Business sekä Lotte Darson Artful Creation. Learning Tales of Arts in Business )