Pidän siirtymäriiteistä.
Olen saanut niiden kaavamaisuudesta turvaa elämän taitekohdissa, kun tunteet ovat myllertäneet ja maailman osaset lentäneet erillään. Ennalta sovitut askelkuviot ovat saatelleet yli häiden, hautajaisten ja nimijuhlien.
Riittien tärkeyttä korosti aikanaan jo ranskalainen sosiologian klassikko Emile Durkheim (1858-1917). Durkheimille yhteisö oli ihmisen henkisen elinvoiman keskeinen lähde, riiteillä puolestaan oli iso merkitys yhteisön identiteetille. Niiden välityksellä yhteisö uudistaa käsityksensä itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan.
Monelle meistä yksi tärkeimpiä yhteisöjä on nykyään työkaverit. Työpaikalla vaihdetaan kuulumiset, pelataan firman sählykerhossa, tarjotaan synttärikakkua ja käydään afterwörkillä. Ystävystytään.
Työpaikan moniulotteinen luonne korostuu eritoten kun siellä tapahtuu isoja muutoksia.
Arkinen esimerkki on yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena osa kollegoista irtisanotaan. Sehän on kuin työpaikalla levinnyt tappava tauti, josta osa selviää hengissä, osa ei.
Vaikka työnantajan ratkaisut olisivat kuinka järkisyiden sanelemia, on työyhteisöä silti vakavasti vammautettu. Uudenmallisessa organisaatiossa moni hakee rooliaan, motivaatiotaan ja työniloaan pitkään. Tuloksellinen tekeminen laskee, apeus samentaa tulevaisuuden näkymät, luottamus johtoon on pakkasen puolella.
Olen kehitellyt tähän sopeutumista helpottavan siirtymäriitin, yyteejäiset. Siinä kokoonnutaan yhteen jättämään jäähyväiset entiselle vanhalle yhteisölle, ja tehdään samalla uudelle organisaatiolle tilaa tulla.
Yytejäiset syntyvät hieman hautajaisia tuunaten, ja ne voisivat mennä näin:
Ne olisi hyvä järjestää pian yt-toimenpiteiden selvittyä, tai mikäli irtisanotuilla on työvelvoite, sen päätyttyä. Kyseessä on surujuhla, joten tummaan pukeutuminen on paikallaan. Mikäli työpaikalla on vanhastaan lauluperinnettä, sopii alkuun yhteislaulu.
Riitin keskeinen osa on nimenluku. Siinä työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies, osaston vetäjä tai muu sopiva henkilö lukee irtisanottujen nimet yksi kerrallaan ja kertoo henkilön työtehtävän ja työvuodet yhteisössä.
Jokaisen irtisanotun kohdalla oma tiimi, osasto tai muut läheiset työtoverit, käy laskemassa symbolisen valkean kukan menetetyn työtoverin kulkuluvan päälle.
Nimenlukua voi seurata vielä yhteislaulu. Tilaisuuteen sopii myös kahvitarjoilu kakun ja konjakkiryypyn kera. Kahvien aikana on tilaisuus muistella joukosta irrotettuja työkavereita. Yhteisten virkistyspäivien ja pikkujouluesitysten kuvia voi olla esillä sivupöydällä.
Sivupöydällä on myös jokaiselle pois potkitulle oma muistokirja, johon kukin yytejäisiin osallistuja kirjoittaa henkilöstä jonkun mukavan muiston tai vaikka näkemänsä hienon luonteenpiirteen tai oivan taidon. Irtisanotut saavat muistokirjan työtodistuksen mukana.
Toisin kuin hautajaisissa, kauniista sanoista on yytejäisissä hyvästellyille iloa vielä elinaikanaan.
Yyteejäisten jälkeen aloitetaan uusi arki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti